Korumateriaalit ja allergia

Saatko uusista korvakoruistasi punoitusta tai kutinaa? 

Aiheuttaako kaulakorun metalli ärsytystä niskassa? Kutiseeko sormen iho sormuksen alla? Koruallergiat oireilevat yllättävänkin monin tavoin.

Koruallergiat ovat kosketusallergioita,  eli kun iho on kosketuksessa allergiaa-aiheuttavan materiaalin kanssa, syntyy allerginen reaktio, esim ihon ärtymistä, punoitusta, turpoamista tai kutinaa. Vaikka koruallergioita esiinty useinmiten korvissa, koska korvakorun reiän iho on erityisen ohutta, esiintyy koruallergiaa myös muissa kehon osissa esim. kaulassa tai sormissa.

Tee näin, niin vähennät ihoärsytystä.

1. Jos jokin materiaali aiheuttaa ihoärsytystä, älä käytä sitä.
2. Puhdista korusi säännöllisesti. Usein korujen aiheuttamat iho-oireet johtuvat siitä, että koruja ei ole pidetty puhtaina ja niihin kertyy likaa. Tämä koskee varsinkin korvakoruja ja sormuksia, joissa ihokosketus on tiivis.
3. Älä käytä koruja ympäri vuorokauden, vaan anna ihon "levätä" välillä.

Turvalliset korumateriaalit, jotka eivät aiheuta allergioita?

Useimmat tietävät, että nikkeliä sisältäviä koruja ei kannata käyttää, koska ne aiheuttavat allergioita. EU:n Nikkelidirektiivi vuodelta 2001 (sekä sen muutos 2005) kieltää korujen myynnin, josta vapautuu nikkeliä. (Hyvin pieniä määriä saa vapautua, kt alempana tarkemmat määrät). Periaatteessa siis EU:ssa ei pitäisi olla myynnissä tällaisia koruja, käytännössä niitä kuitenkin jonkin verran on.

Onneksi löytyy myös ihoa ärsyttämättömiä korumateriaaleja. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kallein koru ei aina ole allergiamielessä paras koru. Käytännössä on toki niin, että halvat rihkamakorut aiheuttavat kantajalleen eniten herkistystä tai suoranaista allergiaa.

Kysymykseen turvallisista korumateriaaleista ei voi antaa suoraa ja yksiselitteistä vastausta, koska ihmiset ovat erilaisia ja voivat herkistyä eri aineille.

Herkistyä voi sekä edullisille että kalliimmille materiaaleille. On hyvä myös ymmärtää, että korut valmistetaan yleensä seoksesta, esim kulta- tai hopeakorut eivät ole koskaan 100% kultaa tai hopeaa, vaan sisältävät myös muita aineita. Olen tehnyt alle listan yleisimmin käytetyistä korujen metalleista sekä niiden yhteydestä allergioihin.

Hopea koruissa

• Jalometalli Ag, jolla pitkä historia: käytetty jo 3000 eKr. Muinaiset egyptiläiset pitivät hopeaa kultaa arvokkaampana.
• Hopea on antimikrobinen aine. Se tuhoaa bakteereja ja sieniä sekä estää niiden lisääntymistä. Hopeaa käytetään mm. palovammojen ja haavojen hoidossa. Pieni määrä hopeaa riittää sterilisoimaan veden.
• Koruissa käytetty hopea on 925 hopeaa (leima 925). Se sisältää 92,5% hopeaa. Loput 7,5% ovat usein kuparia, sinkkiä tai platinaa. Tämä loppuosa tekee seoksesta kovempaa ja on välttämätöntä korun riittävän lujuuden vuoksi. Puhdas 100% hopea ei sovellu korujen valmistamiseen pehmeytensä takia.

HOPEA JA ALLERGIA

• Hopea-allergia on erittäin, erittäin epätavallista. Todennettuja hopea-allergiatapauksia on vain muutamia, ja ne esiintyvät kroonisten haavojen paikallishoitojen yhteydessä, ei siis korujen käytössä.
• 925 hopeassa on kuitenkin 7,5% muita aineita, siis kovetteita. Nämä saattavat aiheuttaa herkistymistä siihen taipuvaisilla ihmisillä. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa henkilö hyvinkin saattaa käyttää hopeasormusta, mutta ei esim. hopeakorvakoruja, asiassa tuskin lienee kyse allergiasta. Todellinen allergia estää materiaalin käytön kokonaan. Hopeassa ei luonnollisestikaan ole nikkeliä, vaan yllämainittuja metalleja. 

Esimerkkejä Taika-korujen suosituista hopeakoruista. Tästä linkistä pääset kaikkiin hopeakoruihimme.

Kulta koruissa

• Jalometalli Au
• Puhdas kulta (100%) on keltaista ja jopa pehmeämpää kuin hopea, eikä siksi sovellu hyvin koruihin sellaisenaan. Sitä kutsutaan 24 karaatin kullaksi.
• Koruissa käytetään kultaseoksia. Seos tekee kultakorusta kovempaa ja siten käyttökelpoisempaa. Seostaminen muuttaa kullan väriä. Seos-aineena käytetään mm. hopeaa, kuparia ja sinkkiä.
• Kullan karaattimäärä kertoo, kuinka paljon kullassa on puhdasta kultaa.
• Yleisimmät kullan karaattimäärät ovat 18 karaattia ja 14 karaattia.
  • 18 k kullassa on 75% puhdasta kultaa (leima 750)
  • 14 k kullassa on 58,5% puhdasta kultaa (leima 585)
  • 9 k kullassa on 37,5% puhdasta kultaa (leima 375)
  • 8 k kullassa on 33,3% puhdasta kultaa (leima 333)
  • Mitä pienempi karaattimäärä, sitä edullisempaa seoskulta on. On myös hyvä ymmärtää, että mitä pienempi karaattimäärä, sitä kovempaa seos on. Kovuus ei aina ole suoraan verrannollinen käyttöikään. Esim. 18 k kulta on sitkeämpää kuin 14 k, joten sen käyttöaika saattaa olla jopa pidempi. 
• Keltakulta, valkokulta ja ruusukulta.
  • Puhdas kulta on keltaista. Kullan karaattimäärä luonnollisesti vaikuttaa keltakullan väriin.
  • Valkokulta on seos, jossa keltakultaan on lisätty valkaiseva metalli. Nykyään käytetään usein palladiumia. Entisaikaan valkokullassa käytettiin myös nikkeliä. Valkokulta ei ole nimensä mukaisesti valkoista, vaan harmaata tai kellertävää. Valkokulta pintakäsitellään tästä johtuen usein rodiumilla kauniin ja tasaisen sävyn ja kiillon saamiseksi. Kulunut valkokultasormus saattaakin siksi hieman kellertää. 
  • Ruusu- eli punakulta on väritykseltään nimensäkin mukaisesti punertavaa. Ruusukullassa keltakultaan on lisätty kuparia punertavan sävyn aikaansaamiseksi. 

Rhodium koruissa

• Jalometalli Rh, kuuluu platinametallien ryhmään. Puhdas rhodium on vaalean harmaata, astetta tummempaa kuin hopea. Se on kovaa, ja sen kiilto säilyy.
• Sitä käytetään valkokullan ja hopean pintakäsittelyssä. Silloin puhutaan, että koru on rodinoitu. Rhodium antaa pinnalle kauniin, hohtavan pinnan. Rhodium estää myös korun tummumista.

 RHODIUM JA ALLERGIA:

• Rhodiumia pidetään turvallisena materiaalina. Ei aiheuta allergioita.

Platina koruissa

• Jalometalli Pt
• Ecuadorin intiaanit käyttivät platinaa jo ennen Kolumbuksen-matkoja (1400-luvun loppupuolella.) Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät sitä 1700-luvun puolessa välissä. V. 1748 platina ”löydettiin” virallisesti, kun espanjalainen de Ulloa kirjoitti siitä tieteellisen raportin.
• Platina on hopeanharmaa. Platinan leimat ilmoitetaan promilleina. Suomessa myyty platina on puhtaudeltaan aina vähintään 950 promillea (leima 950). Loppu 5% on yleensä kuparia.
• Platina on sekä painavampaa että kovempaa kuin kulta. Sen murtumisherkkyys on suurempi kuin kullan.

Kupari koruissa

• Metalli Cu, jolla on erittäin pitkä historia. Vanhimmat kuparikorut on 10.000 vuotta vanhoja.
• Myös kupari on antimikrominen aine, joka tuhoaa bakteereja ja sieniä. Estää lisäksi niiden lisääntymistä. Sen vuoksi kuparia käytetään mm. vesijohdoissa ja suurkeittiöiden tasoissa.
• Kuparia käytetään seosaineena kulta- ja hopeakoruissa.

 KUPARI JA ALLERGIA:

• Kuparia pidetään turvallisena materiaalina. Ei aiheuta allergioita.

Titaani koruissa

• Metalli Ti, löydettiin v. 1791. Puhtaaksi metalliksi onnistuttiin valmistamaan vasta 1910.
• Titaani on korumateriaalina kevyt ja kova. (neljä kertaa kovempaa kuin teräs ja viisi kertaa kevyempää kuin kulta). Puhdas titaani on harmaata.

Nikkeli

• Nikkeli Ni
• Nikkeliä on käytetty aiemmin paljon mm housujen napeissa ja koruissa.
• EU:n Nikkelidirektiivi vuodelta 2001 (sekä sen muutos vuodelta 2005) kieltää haitallisten, nikkeliä sisältävien tuotteiden myynnin EU:n aluella. Jos tuote on ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaisesti kosketuksessa (esim koru), siitä ei saa vapautua nikkeliä yli 0,5 µg/cm2/viikko. Ensiasennuskoruissa raja-arvo on vieläkin tiukempi: vapautuvan nikkelin määrän on oltava alle 0,2 µg/cm2/viikko

NIKKELI JA ALLERGIA

• Nikkeli on yleinen kosketusallergian aiheuttaja. Suomessa nikkelille on herkistyneet parikymmentä prosenttia naisista ja pari prosenttia miehistä.

Kirurginteräs = ruostumaton teräs

• Metalliseos. Kirunginteräs tarkoittaaa ruostumatonta terästä, joka on pääasiassa raudan, kromin ja nikkelin seos. Kromia seoksessa on vähintään 10,5%.
• Leima 316L. Kirjain L tulee sanoista ”low carbon” eli matalahiilinen.
• Ruostumatonta terästä käytetään edullisuutensa vuoksi yleisesti mm koruissa, mutta sama materiaali on yleinen myös jokapäiväisissä asioissa kuten aterimissa tai vaikka teollisuuden putkistoissa. Erittäin yleinen materiaali ympärillämme.
• Tummempi ja siksi maskuliinisempi sävy ilman syvää kiiltoa. Siksi erityisesti miehille suunnatuissa koruissa yleinen.

Vastoin yleistä luuloa kirurginteräs (=ruostumaton teräs) sisältää nikkeliä. Nikkeli on kuitenkin sellaisessa muodossa, että se ei vapaudu iholle ja on siksi turvallinen käyttää.

Korumetalli

• Jos koru on valmistettu korumetallista, voi se tarkoittaa käytännössä lähes mitä tahansa halpaa metalliseosta. "Korumetallia" ei siis ole standardoitu mitenkään. Usein korun myyjä ei myöskään itse tiedä, mitä aineita seoksessa on käytetty. Yleensä edullisissa koruissa on käytetty mahdollisimman halpoja materiaaleja, valitettavasti joskus myös syöpävaarallista Kadmiumia. Kadmiumia ei ole saanut käyttää koruissa EU:ssa joulukuusta 2011 lähtien. Euroopan Komission mukaan suuria pitoisuuksia haitallista kadmiumia on kuitenkin havaittu joissakin koruissa, erityisesti EU:n ulkopuolelta tuoduissa epäaidoissa koruissa. Epäaidot korut tarkoittavat korumetallista valmistettuja koruja.
• Korumetallikorut on usein pintakäsitelty hopealla (=sana "hopeoitu") tai jollakin muulla harmaanvärisellä aineella. Esim jos koru on hopeoitu, tarkoittaa se usein sitä, että korumetallin pinnalle on laitettu ohut kerros nopeasti pois kuluvaa hopeaa. Kun hopea tai muu harmaanvärinen aine kuluu pois, tulee korumetallin punaisuus esille (korumetallissa on usein kuparia).

• Korumetalliset korut aiheuttavat allergioita. Varsinkin korvakoruissa olisin hyvin varovainen, enkä laittaisi korvakorun reiän ohueen ihoon mitään sellaista materiaalia, josta en täysin tiedä, mitä se on (esim korumetalli).

Toivottavasti tästä artikkelista oli hyötyä.

t Riikka